Kielijelppi > Verkkoviestintä > 2. Artikkelit > Wikit kirjoitusviestinnässä

Wikit kirjoitusviestinnässä

Jaakko Kurhila

Yksinkertaistettuna wiki tarkoittaa muokattavissa olevaa julkista www-sivua tai -sivustoa, jota kuka tahansa voi muokata millä tahansa tavallisella www-selaimella. Muokkaaminen on yksinkertaista ja suoraviivaista, joten kynnys käyttää wiki-järjestelmiä on hyvin matala. Useiden muiden www-teknologioiden tapaan wikejä voidaan käyttää monin eri tavoin ja moniin eri tarkoituksiin – pienten ryhmien prosessikirjoittamisen tukemisesta aina maailmanlaajuiseen tietosanakirjaan Wikipediaan.

Wikien perusperiaatteet

Vapaasti muokattavissa oleva www-sivu saattaa kuulostaa siltä, että muokkauksilla voi vahingossa tai tahallaan tehdä hallaa sivun sisällölle. Vapaan muokkauksen lisäksi wikien toinen perusperiaate kuitenkin on, että jokainen muutettu versio tallennetaan automaattisesti siten, että kaikki vanhatkin versiot säilyvät saatavilla. Tällöin kuka tahansa voi palauttaa vanhan version tarvittaessa käyttöön. Nykyisissä wiki-toteutuksissa onkin helppoa verrata tallennettujen versioiden eroja.

Www-sivun tai -sivuston tuottaminen wiki-järjestelmässä perustuu ajatukseen, että mahdollisimman laaja osallistujien joukko ja helppo muokattavuus johtavat tuotoksen laadun ja viimeistelytason paranemiseen. Usein myös ajatellaan, ettei wiki-sivusto oikeastaan valmistu koskaan, vaan se säilyy avoimena ja parantuu käyttäjien ponnisteluiden seurauksena jatkuvasti.

Wikien luonne

Wiki on samaan aikaan sekä ryhmätyön väline että tuotosten julkaisupaikka. Yhteistä wiki-järjestelmille ja -ajattelulle on avoimuuden ja yhteisöllisyyden korostuminen. Yksin tekeminen ei ole luontevaa wiki-maailmassa. Yhteisöllisyydestä kumpuaa myös verkostomaisuus, eli wiki-sivustoa on helppo kasvattaa uusilla wiki-sivuilla. Avoimuus taas tarkoittaa mahdollisimman suurta vapautta lukea ja muokata wiki-sivuja.

Wikejä käytetään kuitenkin nykyään paljon myös eri työyhteisöjen sisällä sellaisissa hankkeissa, joissa halutaan antaa kaikille rajatun yhteisön jäsenille mahdollisuus osallistua sisällön tuottamiseen. Wikin käyttö ei kuitenkaan tarkoita sitä, että osallistujien panokset olisivat – tai niiden tulisi olla – yhtä suuret. Usein wikejäkin käytettäessä on syytä sopia tarkat roolit tai tehtävät eri osallistujille. Konkreettinen esimerkki tällaisesta rajatun työyhteisön wikin käytöstä on työyksikön toimintakäsikirja, johon halutaan dokumentoida yksikköön vuosien aikana vakiintuneet käytänteet ja tiedottaa ne samalla työyhteisön sisällä. Toinen esimerkki on tyypillisesti viime hetkeen saakka tarkentuva seminaarin ohjelma, jota usea järjestäjän edustaja täydentää tilaisuuden lähestyessä. Wikin etuna on se, että viimeisin versio on aina automaattisesti esillä. Toisaalta wikiä käytettäessä muutosten helppouden takia lukija ei voi olla täysin varma, onko esillä oleva versio täydellisin kaikista talletetuista versioista.

Rajattujen yhteisöjen wikien lisäksi myös täysin avoimet, mahdollisimman laajaa yhteisöllisyyttä hakevat hankkeet, kuten vapaa oppimisyhteisöhanke Wikiversity, ovat luontevia wiki-tekniikan hyödyntäjiä. Hyvin laajan osallistujapohjan saavuttaessaan toiminta wikissä voi kuitenkin johtaa kiusallisiin ilmiöihin, kuten edestakaisiin tekstin muokkauksiin tai jopa systemaattiseen vandalismiin. Tällöin täysin avoimenkin wikin ympärille joudutaan rakentamaan luottamusmekanismeja, joilla muutoksien tekemistä rajoitetaan.

Wikien käyttö

Eri wiki-järjestelmiä on lukuisia, ja käyttäjän kannalta niiden toiminnallisuus vaihtelee hyvinkin paljon. Tyypillisesti wiki-järjestelmässä olevan sivun muokkaus tapahtuu muokkaustilassa, johon päästään erillistä painiketta tai linkkiä seuraamalla (usein nimetty “muokkaa” tai “edit”) Muokkaustila muistuttaa yksinkertaista tekstieditoria tai tekstinkäsittelyohjelmaa. Nykyään monet wikit tarjoavat graafisista tekstinkäsittelyohjelmista tuttuja painikkeita esimerkiksi lihavoinnille ja kursivoinnille, joiden avulla tekstin muokkaus muistuttaakin tavallisella tekstinkäsittelyohjelmalla työskentelyä. Kuvien, linkkien ja uusien wiki-sivujen luonti onnistuu wiki-ajattelun mukaan yhtä suoraviivaisesti.

Monissa iäkkäämmissä wiki-toteutuksissa teksti muotoillaan ja uudet sivut luodaan tekstieditorissa merkitsemällä haluttu toiminto sovituilla merkeillä: esimerkiksi tekstin ympäröiminen yhtäsuuruusmerkeillä tarkoittaa sen muuttamista otsikoksi. Käytännöt vaihtelevat eri wiki-toteutusten välillä niin, ettei mitään yleisohjetta voi antaa, vaan käyttäjän on tutustuttava käytössään olevan wiki-järjestelmän ohjeisiin. Oppimiskynnys on kuitenkin aina matala, ja tietokoneen peruskäyttötaito riittää täysipainoiseen wikin käyttöön.

Käyttöliittymän lisäksi myös käyttölogiikka vaihtelee wiki-järjestelmien välillä: Esimerkiksi wiki-periaatteisiin kuuluvaa avoimuutta rajoitetaan usein erilaisin mekanismein, ja muokkauksia saavat siten tehdä vain rekisteröityneet käyttäjät tai ne käyttäjät, joilla on muokkauksiin erityinen oikeus. Joillakin käyttäjillä voi myös olla oikeus lukita sivu muutoksilta kokonaan.

Tekninen ongelma wiki-järjestelmissä syntyy siitä, jos useampi kuin yksi käyttäjä yrittää muokata samaa wiki-sivua yhtäaikaa. Eri wiki-järjestelmissä ongelma on ratkaistu eri tavoin: joissain wikeissä vain yksi käyttäjä kerrallaan saa avattua sivun muokkaustilaan, toisissa wiki tarkistuttaa muokkaajalla oman muokkausajan aikana talletetut uudet muutokset. Samanaikaisen muokkaamisen ongelmien minimoimiseksi voi joskus olla tarpeen sopia, että muokkauksista keskustellaan ensin erillisellä alueella ja vasta sen jälkeen nimetty vastuuhenkilö tekee muokkauksen wiki-sivulle.

Esimerkkejä wikin käytöstä

Wiki-järjestelmän käyttökohteita tai käyttötapoja on lukuisia. Koulujärjestelmässä tyypillisimpiä lienee raporttiin tähtäävä ryhmätyö, jolloin työryhmän koko ja käytettävä aika on rajatumpi verrattuna wikille tyypilliseen avoimeen yhteisöllisyyteen. Joillakin verkkokursseilla wikin käyttö saattaa olla pakollista, mutta wikin voi perustaa myös tukemaan spontaania verkkovälitteistä ryhmätyötä. Joissakin palveluissa voi perustaa myös salasanalla suojattuja wiki-sivustoja.

Jaakko Kurhila, FT, yliopistonlehtori, Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen opintoesimies ja tietotekniikan opetuskäytön tutkija.